Liikuntaa mielenterveyskuntoutujille: Hoitava liikunta-aktivointi -hanke

Liikunnan on todettu vähentävän jännittyneisyyttä ja ahdistusta sekä suojaavan mielialaa masentavissa elämäntilanteissa. Masennuksen hoitoon tulisikin sisällyttää suositus säännöllisestä kuntoliikunnasta.

Liikunnassa tärkeintä on se, että se on mielekästä ja palkitsevaa. Jotta asiakkaalle muodostuu mahdollisuus tehdä liikkumisen kannalta tärkeitä valintoja, täytyy liikkumista estävät tekijät pystyä tunnistamaan ymmärtämällä yksilöä, löytää keinot estävien tekijöiden ratkaisemiseksi sekä antaa kannustusta. Kannattavinta on valita se liikuntamuoto, mistä nauttii eniten – tämä parantaa liikuntaan sitoutumista. Lisäksi liikunnan tavoitteet tulee olla asiakkaan itsensä määrittelemiä ja realistisia. Tavoitteiden saavuttaminen lisää itseluottamusta, mikä on yhteydessä parempaan terveyskäyttäytymiseen.

Pieksämäellä liikunta on ollut pitkään yksi päihde- ja mielenterveyshuollon kuntoutusyksikön toimintamuodoista. Liikuntakaverit-pilottia alettiin suunnitella, kun huomattiin tarve liikunnalliselle vertaisohjaajatoiminnalle. Pilotti toteutettiin Hoitava liikunta-aktivointi -hankkeessa.

Kohderyhmänä olivat jo ennestään liikunnalliset ja aktiiviset mielenterveyskuntoutujat. Heitä ohjeistettiin toimimaan vertaisohjaajana muille päihde- ja mielenterveyshuollon asiakkaille, joiden olisi oman terveytensä takia syytä nostaa omaa aktiivisuuttaan. Osallistujia tuettiin myös sosiaalisissa kanssakäymistaidoissa. Liikuntakaveri voi hakea asiakkaan jopa kotiovelta ja lähteä tämän kanssa lenkille tai salille.

Hoitava liikunta-aktivointi -hankkeen tavoitteena on saada liikunta osaksi hoitoa (2015 - 2017, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Pieksämäen kaupungin yhteistyöhanke, ESR-rahoitus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta).

Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Sandra Still ja Benjamin Hursti pääsivät kohtaamaan liikuntakavereita osana omia opintojaan. He haastattelivat kolmea liikuntakaveri-pilottiin osallistunutta mielenterveyskuntoutujaa ja selvittivät, mitä kaveriliikunta on merkinnyt osallistujille. Paikalla oli myös kuntoutusohjaaja Pirjo Repo.

Suurella mielenkiinnolla projektiin mukaan

– Se, että oon entinen urheilija motivoi mua lähtemään ja tsemppaamaan muita.

Päästimme ääneen kolme liikuntakaverusta, jotka kertoivat omia kokemuksiaan ja mietteitään liikuntakaveri-pilotista. Heidän mukaansa alkusysäyksen pilottiin osallistumiselle antoi kuntoutusyksikön ohjaaja Pirjo Repo, joka suositteli vertaisohjaajaksi alkamista. Motivaattoreina toimivat myös aiempi liikuntatausta ja auttamisen halu.

Liikunnasta voimia ja mielihyvää

Liikuntakaverina toimiminen on ollut tärkeä tehtävä ja vaikutukset osallistujien hyvinvointiin ovat kiistattomat:

– Motivaatiota on tullut elämään, kun tulee lähdettyä kotoa eikä jää vain neljän seinän sisälle.

Fyysisen kunnon kasvu, painonpudotus sekä lääkkeiden ja lääkärikäyntien vähentyminen kertovat osaltaan hankkeen positiivisista vaikutuksista.

Liikuntaryhmiin osallistuminen on tuonut liikuntakavereiden elämään myös uusia ihmisiä ja ystäviä:

– On alettu morjestaan ja juttua heittään.

– Ja on joku jonka kanssa olla ja pitää hauskaa.

Antaa hyvän kiertää

Sitkeys, avoimuus ja rohkeus. Näihin sanoihin kiteytyy kolmikon kommentit kysyttäessä liikuntakaverina toimimisen kautta löytyneistä voimavaroista. Hyvän lajeihin perehdytyksen ja kasvaneen rohkeuden myötä liikuntakaverit ovat avuksi muillekin liikkujille.

– Mä koen tärkeäksi että voi auttaa.

– Jos neuvotaan jotain laitteiden käyttöä, niin ihmiset ottaa sen tosi mielellään vastaan. Se on mukava asia.

Yhtä hymyä

On ollut hyvä, että tsemppareita on ollut, jotta liikkumisen aloittaminen ja säännöllinen toteuttaminen on ollut mahdollista.

Repo muistelee, miten projektin alussa liikkumaan lähteminen oli kaikille vaikeaa. Jokainen on kuitenkin kuluneen kahden vuoden aikana mennyt huimasti eteenpäin ja pystyy nyt olemaan tukena muille:

– Muutoksen näkee asiakkaista. Ryhti nousee, kasvot ovat paljon avoimemmat ja ottavat katsekontaktia enemmän. Pelkkänä hymynä täällä tehdään töitä.

– Kun löyty se kipinä urheiluun niin on ihan itsestä kiinni, miten pitkälle siinä haluaa mennä, kiteyttää vielä yksi liikuntakavereista.

Vuoden vaihtuessa kolme liikuntakaveria toimii aktiivisesti liikuttaen ainakin kerran viikossa omaa kaveriaan tai kavereitaan. Liikuntakaverit ovat lähteneet liikuttamaan joko aikaisemmin tuntemiaan kavereita, mutta myös kuntoutusyksikön ohjaajat ovat toimineet yhteyshenkilönä liikunnasta kiinnostuneiden asiakkaiden ja liikuntakaverien välillä. Kiinnostusta liikuntakaveriksi lähtemiseen on herännyt muillakin ja keväälle 2017 suunnitellaan jo uutta liikuntakaverikoulutusta.

Kirjoittaneet Sandra Still ja Benjamin Hursti (sosionomiopiskelijat, DIAK), Marina Steffansson (DIAK) ja Timo Romo (Pieksämäen kaupunki) Hoitava liikunta-aktivointi -hankkeesta sekä Sirpa Ylönen (lehtori, DIAK) ja Jukka Määttänen (lehtori, DIAK).

Takaisin