Taide vie elämässä eteenpäin

Sami Pirkola seisoo seinän ja taustalla on seinä, jossa lukee Tampereen.

”Kulttuurin harrastaminen on aina kummunnut syvistä kysymyksistä ja tarpeista hahmottaa, mikä itse on ja mitä muut ovat. Se on ainutlaatuinen väline saada oivalluksia ja jakaa asioita muiden kanssa”, Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola sanoo.

Kulttuuri nostaa yhteisöllisyyden aivan uudelle tasolle. Se ei ole ainoastaan sitä, että tehdään yhdessä, harrastetaan vaikkapa kuorolaulua. Kun Sami Pirkola kävi taannoin katsomassa Kansallisteatterin Tabu-näytelmän, se sai hänet hetkeksi tolaltaan.

”Poistuin salista hengästyneenä. Koko yleisö koki jotakin samaa, yhteisen hetken, joka vie elämässä eteenpäin.”

Sami Pirkola toteaa, että hyvät taiteilijat auttavat ihmisiä ymmärtämään asioiden monimutkaisuuden ja sietämään epävarmuutta. He osaavat tiivistää jotakin tästä ajasta, yhteiskunnasta ja elämästä, mikä saa kysymään, voisivatko asiat olla toisin kuin itse on tottunut ajattelemaan. Parhaimmillaan taiteilijat aistivat myös tulevaisuutta.

”Kulttuuri on olennainen keino ymmärtää elämää, koska se menee piilotajunnan tasolle läpi järkeilyn. Taide ja psykiatria ovat liitossa juuri siksi, että ne toimivat samalla tiedostamattoman alueella.”

Musiikista eniten tutkimuksia

Pirkola on myös muusikko. Hän oli yli kymmenen vuotta legendaarisen Suomi-rock-yhtyeen Juliet Jones Sydämen kitaristi ja opiskeli samalla lääkäriksi. Psykiatria oli itsestään selvä erikoistumisvaihtoehto. Kliinisen työn johtajana hän on ollut työskennellessään HUSin psykiatrian vastaavana ylilääkärinä.

”Aivotutkimuksissa on eniten tuloksia musiikista, koska sen vaikutuksia on ollut helpoin tutkia. Musiikissa on niin voimakas lataus, että se aktivoi useita aivojen alueita. Otsalohko järkeilee, millaisesta musiikista on kyse. Hippokampuksen muistialue yhdistää sen aiemmin kuultuun, kuuloalue analysoi äänen laatua ja voimakkuutta, ja pikkuaivot aktivoivat liiketoimintoja. Mantelitumakkeessa näkyy tunteiden herääminen, kun musiikki tuo mieleen vaikkapa rakastumisen tai surun.” Tutkimuksissa on saatu yllättäviä tuloksia myös ihmisillä, joilla aivot ovat tavalla tai toisella vaurioituneet, kuten afaatikoilla, joilla puhuminen on vaikeaa tai dementikoilla, jotka eivät enää kommunikoi.

”Musiikin avulla dementoitunut henkilö on saattanut havahtua täyteen tietoisuuteen. Hän on pystynyt tuottamaan pitkiä lauseita, vaikka ei ole puhunut vuosiin. Koska aivot toimivat monimutkaisena verkkona, kulttuuri ja taide voivat olla erityisen toimiva väline aktivoimaan aivojen monenlaista käyttöä kaikissa elämäntilanteissa ja eri muodoissa.”

Some tarjoaa uutta

Pirkola muistuttaa myös sosiaalisen median mahdollisuuksista. ”Olen tutustunut muun muassa valokuvaryhmiin. Ryhmäläiset voivat ottaa esimerkiksi kolmen kuukauden ajan päivittäin kuvan jostakin teemasta, vaikkapa merkittävimmästä asiasta päivän aikana.”

Kuvat lähetetään yhteisön verkkosivujen kautta ja niistä keskustellaan netissä.

”Siinä tulee ilmi yllättävän oikeita asioita ja tuotetaan aitoa osallisuutta. Se on hauskaa, uutta luovaa ja verkostoja lisäävää. Ryhmiä on monenlaisia, kenelle tahansa tai esimerkiksi syrjäytymisriskissä oleville.” Kaikkiaan kulttuurin avulla voi jakaa syvällisempiä asioita kuin arkisessa jutustelussa.

Teksti: Päivi Rajamäki
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Julkaistu Mielenterveys-lehdessä 1/16

Tilaa Mielenterveys-lehti