Työhyvinvointi -miten voit edistää omaa hyvinvointiasi?

Kun töihin on kiva mennä, työnteko on mielekästä ja kaikki työyhteisön jäsenet tulevat hyvin toimeen keskenään sekä työskentelevät tehokkaasti yhteisten päämäärien edistämiseksi, voidaan puhua hyvinvoivasta työpaikasta. Tällöin työ antaa energiaa ja voimavaroja myös työn ulkopuoliseen elämään.

Jotta yksilöt ja yhteisö pääsisivät nauttimaan tällaisesta tehokkaasta ja mielihyvää tuottavasta työstä, on jokaisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten hyvin itse voi työssään. Tärkeää on myös pohtia keinoja, joilla työhyvinvointiin on mahdollista vaikuttaa niin työntekijänä, esimiehenä kuin laajemmin organisaationa.

Miten sinä voit työssäsi?

Työn imu tarkoittaa maksimaalista hyvinvointia työssä. Työn imua kokeva työntekijä saa mielekkäitä, mutta tarpeeksi haastavia ja vaihtelevia työtehtäviä, joissa hän pääsee käyttämään osaamistaan tehokkaasti. Työn imussa ihminen nauttii suunnattomasti työstään, eikä välttämättä edes huomaa ajan kulua. Se ei kuitenkaan tarkoita kuormittavaa, työn imevää ominaisuutta eli työholismia, jossa työntekijä työskentelee pakonomaisesti muun elämän kustannuksella, eikä voi henkisesti irrottautua työstään edes vapaa-ajalla. Tällöin työntekijällä on keskivertoa enemmän stressi- ja uupumusoireilua ja tyytymättömyyttä elämään toisin kuin työn imussa työskentelevällä, joka on keskivertoa onnellisempi ja työkykyisempi.

Lue, miten Rosa Meriläinen selvisi työuupumuksestaan

Miten työhyvinvointia voi edistää?

Hyvinvointia edistävä organisaatio järjestää esimerkiksi kehityskeskusteluja henkilöstölleen, jotta jokainen voisi saada oman äänensä kuuluviin ja olla vaikuttamassa työpaikan käytäntöihin ja toimintaan. Myös esimerkiksi hyvin järjestetty ja onnistunut työhön perehdyttäminen lisää työhyvinvointia.

Esimiestasolla työhyvinvointi lähtee erityisesti palvelevasta johtamisesta. Palveleva johtaminen tarkoittaa sellaista tapaa olla esimies tai johtaja, mikä edistää työntekijöiden jatkuvaa kehittymistä ja heidän mahdollisuuksiensa toteutumista. Palveleva johtaja kannustaa työntekijää tekemään parhaansa, mikä vaikuttaa myönteisesti myös organisaation menestykseen. Palveleva esimies on esimerkiksi lahjomaton ja rehellinen alaisiaan kohtaan ja toimii oikeudenmukaisesti. Hän osaa myös tunnistaa omat vahvuutensa ja puutteensa: hänellä on kyky arvioida ja muuttaa omaa toimintaansa tarvittaessa. Vuorovaikutuksessa hän toimii keskustelevasti ja kannustavasti.

Työntekijällä itsellään on myös tapoja vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. On esimerkiksi järkevää tiedostaa oma suhtautuminen kokemiinsa ympäristön ja yhteiskunnan vaatimuksiin. Yhteiskunnallisesti merkittävät "kunnon kansalaista" määrittävät normit ja suorittamista arvostava eetos voivat ohjata työntekijän toimimaan oman jaksamisen äärirajoilla, mikä voi heikentää pitkäkestoista hyvinvointia. Kun työ täyttää ajatukset myös työn ulkopuolella, ei tarvittavaa palautumista työn rasituksesta tapahdu, mikä voi johtaa uupumiseen. Keinoja työstä palautumiseen on monenlaisia ja eri ihmisille sopivat erilaiset tavat. Esimerkiksi sosiaalinen kanssakäyminen ja ulkoilu rentouttavat useimpia ihmisiä. Myös riittävien taukojen pitäminen kesken työpäivän on olennaista omalle jaksamiselle.

Työntekijä voi myös merkittävästi vaikuttaa työyhteisönsä ilmapiiriin, mikä vastavuoroisesti vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa. Esimerkiksi reiluus, kohteliaisuus, aktiivinen muiden auttaminen sekä osallistuminen ja kiinnostuminen muiden työstä ovat hyviä tapoja, joilla työntekijä voi parantaa yhteisönsä ilmapiiriä ja me-henkeä.

Työpaikoilla voi järjestää esimerkiksi yhteisiä mindfulness-hetkiä

Lue lisää

Jussi-Pekka Rantanen: ”Jännitys tuo elämään twistiä”

Ulla Tapaninen on lavalla sata prosenttia ja 360 astetta

Rosa Meriläinen: ”Nyt osaan nauttia saavutuksistani”

Yrittäjäkilta tukee yrittäjien hyvinvointia

Yrittäjä Pasi Nurmela: ”Opin katsomaan omien korvien väliin”

Muualla verkossa

Tietoinen istuminen, Oiva-hyvinvointiohjelman harjoituksia voi tehtä myös työpäivän aikana, ja antaa itselleen pienen aivopaussin (oivamieli.fi)

Kirjallisuutta

Hakanen, J. (2011). Työn imu. Helsinki: Työterveyslaitoksen julkaisuja.

Kortteinen, M. (1992). Kunnian kenttä. Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Hämeenlinna: Karisto.

Manka, M.-L., Hakala, L., Nuutinen S. & Harju, R. (2010). TYÖN ILOA JA IMUA – työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampere: Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto.

Rikala, S. (2013). Työssä uupuvat naiset ja masennus. Tampere: Suomen Yliopistopaino.