Unen merkitys

Uni palauttaa elimistön rasituksesta ja väsymyksestä ja tasapainottaa hermoston toimintaa. Se vahvistaa vastustuskykyä aktivoidessaan sairauksien ja tulehdusten torjuntamekanismeja elimistössä. Se vaikuttaa myös muihin elimistön säätelyjärjestelmiin, kuten hormoneihin.

Unessa mieli käsittelee tietoa ja tunteita

Mieli ja aivot tarvitsevat unta, joka poistaa väsymyksen, palauttaa vireyden ja havaintokyvyn sekä ylläpitää hyvää mielialaa. Uni on oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys.  Sen aikana aivot ovat vapaat välittömistä virikkeistä, joten mielellä on tilaa käsitellä edellisen päivän tapahtumia ja tietoa.

Unessa aivot lajittelevat tietoa edeltävien päivien tapahtumista ja omaksutut asiat tallentuvat pitkäkestoiseen muistiin. Näin kaikkialta tulvivat virikkeet ja tieto voi jäsentyä mielekkäiksi, ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi.

Unen aikana mieli käsittelee myös tunteita, jotka usein päivän askareissa jäävät vaille huomiota. Alitajunta saa unessa tilaa työskennellä. Se tapahtuu esimerkiksi näkemällä unia, ilman että nukkuva ihminen välttämättä tiedostaa koko asiaa. Toki moni muistaa myös uniaan seuraavana päivänä, ja joskus alitajunnan viestejä voi tulkita erilaisten unisymbolien kautta.  

Opettelemalla unien tulkintaa voi samalla kehittää itsetuntemustaan. Unien tulkintaa käytetäänkin esimerkiksi usein terapioissa yhtenä menetelmänä, jonka kautta voi tutustua paremmin omiin tunteisiin ja alitajuntaan. Nukkuminen on näin myös mielikuvituksen ja luovuuden edellytys ja auttaa ihmistä sopeutumaan muuttuvissa tilanteissa. 

Unen tehtävät pähkinänkuoressa

•    Palauttaa elimistön voimatasapainon ja lataa akut.
•    Ehkäisee stressiä, ylläpitää vastustuskykyä ja torjuu sairauksia.
•    Ylläpitää aineenvaihdunnan ja hormonitoiminnan tasapainoa.
•    Palauttaa henkisen voiman ja vireyden.
•    Auttaa käsittelemään tunteita.
•    Ylläpitää muistin ja oppimisen edellytyksiä.

Vinkkejä parempaan uneen

  • Tee rauhallinen kävelylenkki muutamaa tuntia ennen nukkumaanmenoa. Raitis ilma ja kevyt liikunta auttavat elimistöä rauhoittumaan.
  • Mene nukkumaan ja herää suhteellisen säännöllisesti samaan aikaan.
  • Varmista, että sänky on sopivan mukava ja joustava, eikä aiheuta selkäkipuja.
  • Huomioi, että makuuhuone ei ole liian kylmä, kuuma tai meluinen.
  • Jos valoisuus häiritsee nukkumista, pimentävät kaihtimet ja silmälaput auttavat asiaa.
  • Opettele hengitys- ja rentoutumisharjoituksia ja käytä oppimiasi taitoja.
  • Venyttele kehoa huolella ennen nukkumaanmenoa tai käy hierojalla helpottamassa lihasjännityksiä.
  • Opettele käsittelemään huolia. Tee tarvittaessa huolilista. Jos jokin painaa nukkumaan mennessä mieltä, eikä asialle voi tehdä mitään ennen aamua, kirjoita se muistiin ja lupaa itsellesi hoitaa se seuraavana päivänä tai mahdollisimman pian. Huolta voi käsitellä näin myös keskellä yötä, jos se pitää hereillä.
  • Vältä kahvia, teetä, kaakaota tai kolajuomia iltapäivällä tai illalla.
  • Rajoita ruutuaikaa ennen nukkumaanmenoa: erityisesti tietokoneen ruudun valo voi pitää hereillä pitempään.
  • Kevyt hiilihydraattipitoinen iltapala ennen nukkumaanmenoa voi olla avuksi.
  • Jos pyörit sängyssä saamatta unen päästä kiinni, älä jää vuoteeseen vaan tee jotain mieltäsi rentouttavaa: lue, katsele televisiota tai kuuntele rauhallista musiikkia. Palaa vuoteeseen, kun väsymyksen tunne palaa.
  • Vastusta kiusausta nukkua päivällä pitkään, sen sijaan pienet torkut voivat rentouttaa. Jos nukkuu päivällä pitkään, nukahtaminen illalla on todennäköisesti entistä vaikeampaa.

Lue lisää

Muualla verkossa

Hyvinvointiohjelma Oiva: Pitkä rentoutuminen, Rentoutushengitys (oivamieli.fi)