Unien näkemisen taito

Monica Halinen käyttää unien tulkintaa psykoterapiatyöskentelyssä ja vetämissään uniryhmissä.
Monica Halinen käyttää unien tulkintaa psykoterapiatyöskentelyssä ja vetämissään uniryhmissä.

Unia on tulkittu ja käytetty elämän ohjaajina kautta aikojen. Paitsi yksittäisten ihmisten elämässä, niitä on käytetty yhteisöjen ja yhteiskuntien ohjaamisessa.

– Unia on käytetty kanavana tuonpuoleiseen tai tulevaisuuden näkemiseen. Esimerkiksi Raamattu kertoo unista, jotka vaikuttivat kokonaisten kansojen elämään. Valistuksen aikakaudella länsimaisessa historiassa rationaalisen tiedon merkitys korostui, ja unien katsottiin edustavan vähempiarvoista irrationaalista maailmaa, kertoo Halinen.

Alitajunta unisymbolien varantona

Paluu unien ja unisymbolien pariin tapahtui länsimaissa 1900-luvun alussa, kun psykoanalyysi nosti unet uudelleen esiin, ennen muuta minuuden ja yksilönkehityksen välineenä.

Kehittäessään psykoanalyysia Sigmund Freud otti käyttöön alitajunta-käsitteen, tiedostamattomien tunteiden ja merkitysten, ja myös unisymbolien varannon. Käsityksen mukaan kun kaikki muistot ja kokemukset, tai torjutut, traumaattiset kokemukset eivät mahdu tietoiseen mieleen, ne siirtyvät osaksi alitajuntaa, ei-tietoista mieltä.

Eräs tapa avata alitajuntaa on juuri unien tulkinta.

– Freud kuitenkin teki karhunpalveluksen unien hyödyntämiselle esittämällä, että unia ymmärsi parhaiten ulkopuolinen asiantuntija – psykoanalyytikko, eivätkä ihmiset voineet olla itse omien uniensa parhaita asiantuntijoita. Freudin oppilas Carl Gustaf Jung taas puhui kollektiivisesta alitajunnasta, eli ihmisyyden yleisinhimillisestä perusolemuksesta yhtenevine symboleineen.

– Unien ohjaaminen on ollut vierasta psykoanalyysissa. Siinä ajatellaan, että traumaattisia kokemuksia voidaan käsitellä niihin uppoamalla. Siten psykoanalyysi on jättänyt käyttämättä mahdollisuuden tukea traumatyöskentelyä unien avulla, Halinen muistuttaa.

Senoi-heimo ja unet kansalaistaitona

Malesian ja Filippiinien viidakoissa asuville senoi-kansalle unien pohtiminen ja ohjaaminen on opittavissa oleva kansalaistaito. Unia käytetään myös kyläyhteisön päätöksenteon perustana.

– Senoi-heimon unityöskentely on vastakkainen psykoanalyysin näkemykselle. He haluavat hyödyntää unissa piilevän mahdollisuuden hallita uhkaavia kokemuksia ja selviytyä haavoittavista asioista.

– Senoit vaativat unessa hyökkääjältä korvausta, eivätkä jää uhriksi. Itselleen voi hankkia uniystävän, suojelevan, lahjoja antavan mielikuvitushahmon. Myös traumatyössä on tärkeää nähdä unien loppu uudella, myönteisellä tavalla. Kun valveilla kuvittelee unelleen myönteisen ratkaisun, se siirtyy yleensä uniin ja sitä kautta alitajuntaan sekä tietoiseen olemiseen, Halinen valaisee.

– Senoit opettavat lapsille pienestä pitäen taitoa ohjata unia. Unista kysellään ja niistä keskustellaan aktiivisesti. Aamulla senoi-vanhemmat esittävät lapsilleen päivän tärkeimmän kysymyksen: ”Mitä unta näitte viime yönä.” He kehottavat kohtaamaan unessa vastaan tulevat vaarat, ja sama painajainen yleensä toistuu. Unennäköä voi opetella jatkamaan, vaikka kohdalle sattuisi kamalakin uni.

Jos kohtaa unessa tiikerin, sitä voi mennä vastaan, tappaa se, tai ystävystyä sen kanssa, vaikka tosielämässä tiikeriä on väistettävä. Jos säpsähtää hereille kesken unta tipahtaessaan korkealta, voi ajatella, että alla odottava maa ottaakin pehmeästi vastaanottava ystävä. Myös leijailemista ja pehmeää laskeutumista voi harjoitella.

– Unien hallinnan taidot auttavat senoi-lasta kasvamaan rohkeaksi ja aktiiviseksi. Alitajunta saa kokemuksia mahdollisuudesta vaikuttaa asioihin. Tämä siirtyy myös osaksi päivätajuntaa.

– Kuka tahansa voi harjoitella senoiden taitoja. Unennäön ohjaaminen palvelee unennäkijän alitajunnan ja päiväminän yhdistymistä. Kun alitajunta tulee tutuksi unia ohjaamalla ja niissä toimimalla, voi valjastaa myös luovia voimavarojaan hyötykäyttöön, rohkaisee Halinen.
 

KUINKA UNIEN OPIT VOI OTTAA KÄYTTÖÖN?

1. SENOI-KANSAN UNIOPPIEN KOLME ASKELTA

  1. Opettele kohtaamaan ja voittamaan unien vaarat
  2. Pyri unissasi mielihyvään ja nautintoon
  3. Pyri löytämään ongelmille tai uhkaaville asioille myönteinen ratkaisu

2. PIDÄ UNIPÄIVÄKIRJAA

  • Säännöllinen unipäiväkirjan pitäminen auttaa kehittämään unien näkemisestä ja mieleen palauttamista. Uni jää kehomuistiin, joten on tärkeää muistella untaan heräämisasennossa. Jos liikkuu, esimerkiksi nousee ylös, muisto unesta katoaa helposti.
  • Ennen muistiin kirjaamista, palauta uni mieleen ja sanoita se. Unen jokainen, aivan pienikin yksityiskohta voi olla merkittävä. Siksi unet kannattaa kirjata ylös mahdollisimman tarkkaan.
  • Jos hakee ratkaisua johonkin ongelmaan, tai myönteistä lopputulosta aiempaan painajaiseen, ratkaisu-unen voi tilata kirjoittamalla sen illalla unipäiväkirjaan valmiiksi.

3. KESKUSTELE UNISTA TOISTEN KANSSA

Kanadalainen psykoanalyytikko Monte Ullman on kehitellyt unityöskentelyä ryhmässä. Uniryhmä tapaa esimerkiksi pari kertaa kuukaudessa vuoden, parin ajan. Ryhmässä jokainen on omien uniensa paras asiantuntija. Toisten unista voi esittää ajatuksia ja uusia näkökulmia, mutta lopullinen ymmärrys jää unennäkijälle itselleen.

Kun yksi ryhmän jäsen kertoo unensa, toiset kuuntelevat tarkkaan. Sen jälkeen he voivat tehdä tarkentavia kysymyksiä ja esittää omia ajatuksiaan siitä. Usein unensa kertonut kiittää toisia keskustelun jälkeen, koska hän kokee saaneensa jotain arvokasta muilta.

Post it -lappujen merkitys avautui ryhmässä

Uniryhmän jäsen kertoi toisille unestaan, jossa hän ajoi pientä autoa hullun lailla. Auton ikkunat oli peitetty post it -lapuilla. Unennäkijää pelotti niin, että hän heräsi.

Uni herätti paljon ajatuksia toisissa. He kyselivät post-it lappujen väristä, unen tunnelmasta, ja siitä, miksi unennäkijä ei painanut jarruja. Jarrujen puuttumisesta heille tuli tunne, että asiat olivat karkaamassa käsistä. Laput ikkunoissa estivät näkemästä ulos.

Uni synnytti vilkkaan keskustelun kaikkia koskevista kuoleman- ja menettämisen peloista, uskalluksesta katsoa itseään ja tilannettaan rehellisesti sekä kontrollintarpeesta.

Unennäkijän mielestä ryhmän kommentit kuvasivat hyvin hänen elämäänsä. Hän oli suuren muutoksen edessä ja pelkäsi, että kaikki loppuisi huonosti. Surullisia sotkuja oli jo ehtinyt tulla.  Hän päätteli unesta, että seuraavaksi hänen olisi uskallettava jarruttaa ja poistaa laput silmien edestä.

TEKSTI JA VALOKUVA: ELLEN TUOMAALA

Julkaistu Mielenterveys-lehdessä 3/2014

Tilaa Mielenterveys-lehti