Säännöt

Suomen Mielenterveysseura ry
Föreningen för Mental Hälsa i Finland rf                

SÄÄNNÖT
Liittokokouksen hyväksymät 25.4.2015.

1 §

Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

Yhdistyksen, jota kutsutaan näissä säännöissä liitoksi, nimi on Suomen Mielenterveysseura ry Föreningen för Mental Hälsa i Finland rf. Yhdistys on kaksikielinen. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallisia nimiä The Finnish Association for Mental Health (englanti), L’Association Finlandaise pour la Santé Mentale (ranska) ja Die Finnische Gesellschaft für Geistiges Wohlbefinden (saksa).

Liiton kotipaikka on Helsinki ja sen toiminta-alueena koko maa.

2 §

Liiton tarkoitus               

Liitto on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää mielenterveyttä sekä ehkäistä mielenterveyden ongelmia.

Liiton toimintamuodot

Liitto tukee ja kehittää mielenterveys- ja kriisityötä, toimii mielenterveyspoliittisena vaikuttajana, edistää koko elämänkulkua koskevaa liikunta-, sivistys- ja kulttuuritoimintaa, edustaa, avustaa ja tukee jäsenyhdistyksiään, tekee ja tukee tarkoitukseensa liittyvää tutkimus- ja selvitystyötä, perustaa ja ylläpitää mielenterveysalan tietopalveluja, kouluttaa, toimii yhteistyössä mielenterveyttä edistävien järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa sekä osallistuu alan kansainväliseen yhteistyöhön.

4 §

Liiton talous                    

Toimintansa tukemiseksi liitto kerää jäsenmaksuja, vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä.

Liitto toteuttaa mielenterveystyöhön liittyviä palveluja omana elinkeinotoimintana, erillisen yhtiön kautta tai yhteistyössä toisten toimijoiden kanssa.

Liitto voi omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta.

5 §

Liiton jäsenet                   

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä rekisteröity yhdistys, oikeustoimikelpoinen yhteisö ja säätiö. Varsinaisina jäseninä olevia yhdistyksiä, joiden säännöt ovat liiton jäsenyhdistyksen mallisääntöjen mukaiset, kutsutaan liiton jäsenyhdistyksiksi. Muita varsinaisena jäsenenä olevia yhdistyksiä, yhteisöjä ja säätiöitä kutsutaan yhteisöjäseniksi.

Liiton kannattajajäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö ja rekisteröity yhdistys sekä muu oikeustoimikelpoinen yhteisö ja säätiö.

Varsinaiseksi jäseneksi ja kannattajajäseneksi hyväksymisestä päättää liittohallitus.

Liiton kunniapuheenjohtajaksi liittokokous voi kutsua liiton johtotehtävissä erityisen ansioituneen henkilön.

Liiton kunniajäseneksi liittokokous voi kutsua liiton tarkoituksen hyväksi merkittävällä tavalla toimineen yksityisen henkilön.

Aiemmin voimassa olleiden sääntöjen mukaiset henkilöjäsenet säilyttävät saavutetut jäsenoikeudet.

6 §

Jäsenmaksut                    

Liittokokous päättää kunkin jäsenryhmän jäsenmaksuista ja niiden suorittamisesta erikseen.

Liiton kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen eivät maksa jäsenmaksua.

Vuotuinen jäsenmaksu on suoritettava viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.

7 §

Jäsenen eroaminen

Jäsen voi koska tahansa erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Eroamisen voi ilmoittaa myös liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Henkilöjäsenen jäsensuhde päättyy eroamisilmoituksen jättämishetkellä.

Jäsenyhdistyksen ja yhteisöjäsenen jäsensuhde lakkaa kuuden (6) kuukauden kuluttua eroamisilmoituksen tekemisestä.

8 §

Jäsenen erottaminen ja eronneeksi katsominen

Liittokokous voi erottaa liitosta jäsenen, joka

  • on jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin se on liittoon liittyessään sitoutunut
  • on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa tai joka
  • ei enää täytä laissa taikka näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen erottamispäätöksen tekemistä; ei kuitenkaan silloin, kun erottamisen syynä on erääntyneen jäsenmaksun maksamisen laiminlyöminen. Jäsen ei ole esteellinen ottamaan osaa erottamisasian käsittelyyn.

Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisen syy.

Jos jäsen ei ole suorittanut erääntynyttä jäsenmaksuaan kuuden (6) kuukauden kuluessa sen erääntymisestä lukien, liittohallitus voi katsoa jäsenen eronneen liitosta. Jäsen voi saattaa liittohallituksen päätöksen liittokokouksen ratkaistavaksi ilmoittamalla tästä kirjallisesti liittohallitukselle kuukauden kuluessa siitä, kun on saanut tiedon siitä, että hänen on katsottu eronneen. Jos jäsen ei tee ilmoitusta määräajan kuluessa, päätös eronneeksi katsomisesta tulee voimaan heti määräajan päättyessä; muussa tapauksessa vasta sitten, kun liittokokous on päätöksen vahvistanut.

9 §

Liiton toimielimet

Liiton toimielimiä ovat vuosittain kokoontuva liittokokous ja liittohallitus.
Liittokokous on päättävä toimielin. Liittohallitus on vastuussa liiton toiminnasta ja se hoitaa liiton asioita sekä edustaa liittoa ulospäin.

10 §

Liittokokous

Sääntömääräinen liittokokous pidetään kerran vuodessa huhtikuun loppuun mennessä, ja siinä käsitellään seuraavat asiat

  1. kokouksen avaus
  2. kokouksen puheenjohtajien, sihteereiden, pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
  3. läsnäolijoiden toteaminen
  4. kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  5. ilmoitusasiat
  6. varsinaisen jäsenen jäsenmaksun suuruudesta päättäminen erikseen jäsenyhdistykselle, yhteisöjäsenelle, muulle yhteisölle ja säätiölle
  7. vuotuisen ja kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun suuruudesta päättäminen erikseen yksityiselle henkilölle, yhdistykselle, muulle yhteisölle ja säätiölle
  8. edellisen kalenterivuoden toimintakertomus
  9. edellisen kalenterivuoden tilinpäätös
  10. tilintarkastajan lausunto
  11. tilinpäätöksen vahvistaminen
  12. vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
  13. kuluvan kalenterivuoden toimintasuunnitelman hyväksyminen
  14. kuluvan kalenterivuoden talousarvion hyväksyminen
  15. tulevan kalenterivuoden toimintasuunnitelman linjausten hyväksyminen
  16. tulevan kalenterivuoden talouden kehysbudjetin hyväksyminen
  17. suuntaviivojen vahvistaminen tulevia strategiavuosia varten
  18. liittohallituksen puheenjohtajan valitseminen
  19. liittohallituksen muiden varsinaisten jäsenten valitseminen erovuorossa olevien tilalle
  20. liittohallituksen varajäsenten valitseminen erovuorossa olevien tilalle
  21. henkilövalintoja koskevista menettelytavoista päättäminen
  22. KHT-tilintarkastajayhteisön sekä KHT-varatilintarkastajan valitseminen
  23. päättäminen siitä, missä valtakunnallisessa sanomalehdessä kutsut liittokokoukseen julkaistaan
  24. muut esille tulevat asiat
  25. kokouksen päättäminen.

Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos liittokokous niin päättää tai liittohallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä myös silloin, jos vähintään yksi kymmenesosa (l/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti liittohallitukselta pyytää.

Liittohallituksen on kutsuttava ylimääräinen liittokokous koolle viipymättä vaatimuksen saatuaan.

Liittokokouksen päätökseksi tulee, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota kannattaa enemmistö äänestyksessä annetuista äänistä.

Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa ja salaisessa äänestyksessä tasatulos ratkaistaan arvalla. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet.

Jos jäsen haluaa saada jonkin asian käsiteltäväksi liittokokouksessa, tästä on ilmoitettava liittohallitukselle sääntömääräisen liittokokouksen osalta tammikuun loppuun mennessä.

11 §

Äänioikeus liittokokouksessa

Äänioikeutettuja liittokokouksessa ovat liiton varsinaiset jäsenet. Kannattajajäsenillä sekä kunnia-puheenjohtajilla ja kunniajäsenillä on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus mutta ei äänioikeutta.

Jokaisella henkilöjäsenellä on yksi (1) ääni.

Jokaisella yhdistysjäsenellä on yksi (1) ääni.

Jäsenyhdistysten äänimäärän ratkaisee edellisen vuoden lopussa olevien täyden jäsenmaksun maksaneiden henkilöjäsenten lukumäärä:
3 ääntä, 1—49 jäsentä
4 ääntä, 50—79 jäsentä
5 ääntä, 80—119 jäsentä
6 ääntä, 120—169 jäsentä
7 ääntä, 170—399 jäsentä
8 ääntä, 400—999 jäsentä
9 ääntä, 1000 jäsentä tai enemmän.

Yhdistyksen ja muun yhteisön sekä säätiön äänioikeutta käyttää sen asianmukaisesti valtuuttama edustaja.

Ainoastaan jäsenyhdistyksen valtuuttama edustaja voi käyttää valtakirjaa, jolloin hän voi edustaa oman yhdistyksensä lisäksi kahta muuta jäsenyhdistystä.

Äänioikeuden käyttämisen edellytyksenä on kuitenkin, että asianomainen jäsen on maksanut kaikki ennen liittokokousta erääntyneet jäsenmaksunsa.

12 §

Kutsu liittokokoukseen

Liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus.

Liittohallitus päättää sääntömääräisen liittokokouksen pitämisen ajankohdasta tammikuun loppuun mennessä. Kokouskutsu lähetetään vähintään kuukautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, julkaistaan ilmoituksena sääntömääräisen liittokokouksen päättämässä yhdessä suomenkielisessä ja yhdessä ruotsinkielisessä valtakunnallisessa sanomalehdessä tai lähetetään jäsenille sähköpostitse.

Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat.

Etäosallistuminen liittokokoukseen on mahdollista teknisen apuvälineen avulla, mikäli hallitus on tästä kokouskutsussa ilmoittanut. Hallitus päättää etäosallistumisesta.

13 §

Liittohallitus                    

Liittohallitukseen, joka valitaan liittokokouksessa, kuuluu puheenjohtaja ja kaksitoista (12) varsinaista jäsentä. Puheenjohtajaa lukuun ottamatta liittohallituksen varsinaisilla jäsenillä on kaksitoista (12) henkilökohtaista varajäsentä.

Hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi, valitaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet valitaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan siten, että heistä on vuosittain erovuorossa yksi kolmasosa (1/3) aluksi arvan ja sitten vuoron mukaan.

Liittohallituksen kahdestatoista (12) varsinaisesta jäsenestä valitaan kahdeksan (8) jäsenyhdistyksen esittämistä ehdokkaista, kolme (3) yhteisöjäsenten esittämistä ehdokkaista ja yksi (1) henkilöjäsenten ehdottamista ehdokkaista.

Liittohallituksen puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet voidaan valita samaan tehtävään yhtäjaksoisesti enintään kolmeksi kaudeksi.

Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään neljä (4) liittohallituksen jäsentä sitä vaatii.

Liittohallituksen kokous on päätösvaltainen, jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi

läsnä on vähintään kuusi (6) muuta liittohallituksen jäsentä.

Liittohallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan siten, että päätökseksi tulee ehdotus, jota kannattaa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi tulee puheenjohtajan kannattama mielipide. Vaaleissa tasatulos ratkaistaan kuitenkin arvalla.

Liittohallituksen kokouksissa esittelijänä toimii liiton toiminnanjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö.

14 §

Liittohallituksen tehtävät

Liittohallituksen tehtävänä on mm.

  1. valmistaa ja esitellä asiat liittokokouksessa
  2. panna täytäntöön liittokokouksen päätökset
  3. valvoa liiton varojen ja omaisuuden hoitoa sekä liiton kirjanpitoa
  4. kutsua koolle liittokokoukset; liittohallitus päättää etäosallistumisen mahdollisuudesta tietoverkkojen kautta liittokokouksen päätöksen mukaisesti
  5. pitää lain edellyttämää luetteloa liiton jäsenistä
  6. asettaa alaisuuteensa asioiden valmistelun kannalta tarpeelliseksi katsomansa valiokunnat tai muut vastaavat toimielimet ja määrätä niiden tehtävät
  7. ottaa ja erottaa toiminnanjohtaja ja muut hallituksen erikseen nimeämät johtavat toimihenkilöt sekä vahvistaa näiden palkkaus; toiminnanjohtaja päättää muun henkilökunnan ottamisesta, ellei liittohallitus erikseen toisin päätä
  8. vahvistaa asettamiensa toimielinten sekä liiton työntekijöiden toimintaa varten tarpeelliset toimintaohjeet
  9. hoitaa muut lain ja näiden sääntöjen mukaan sille kuuluvat tehtävät
  10. arvioida vuosittain oman toimintansa kehittymistä.

15 §  

Liittohallituksen työvaliokunta

Työvaliokunta toimii liittohallituksen alaisuudessa ja sen antamien ohjeiden mukaan. Työvaliokunnan tehtävänä on valmistella asiat liittohallitusta varten. Lisäksi työvaliokunta hoitaa liittohallituksen sille erikseen antamat tehtävät.

Työvaliokuntaan kuuluvat liittohallituksen puheenjohtaja, joka toimii työvaliokunnan puheenjohtajana, liittohallituksen varapuheenjohtaja, joka toimii työvaliokunnan varapuheenjohtajana sekä kolme muuta liittohallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä.

Työvaliokunta kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajansa kutsusta ja on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi (2) sen jäsentä on läsnä.

Työvaliokunnan kokouksessa esittelijänä toimii liiton toiminnanjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö.

16 §

Liiton nimenkirjoittajat

Liiton nimen kirjoittaa liittohallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi heistä yhdessä toiminnanjohtajan tai liittohallituksen määräämän liiton toimihenkilön kanssa tai toiminnanjohtaja yhdessä liittohallituksen määräämän liiton toimihenkilön kanssa tai liittohallituksen määräämät toimihenkilöt kaksi yhdessä.

17 §

Tilintarkastajat

Liittokokous valitsee liitolle vuodeksi kerrallaan KHT-tilintarkastajayhteisön sekä KHT-varatilintarkastajan.

Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa liiton tilinpäätös, kirjanpito ja hallinto sekä annettava liittohallitukselle toimittamastaan tarkastuksesta kirjallinen lausunto hyvissä ajoin ennen liittokokousta.

18 §

Tilikausi ja tilinpäätös

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös on tehtävä viimeistään maaliskuun loppuun mennessä.

Liittohallituksen on annettava tilinpäätös yhdessä tilikirjojen, toimintakertomuksen ja muiden tarpeellisten asiakirjojen kanssa tilintarkastajalle viimeistään kolme (3) viikkoa ennen liittokokousta.

19 §

Sääntöjen muuttaminen

Liiton sääntöjen muuttamisesta on päätettävä liittokokouksessa. Ehdotus sääntöjen muuttamisesta tulee hyväksytyksi, jos sitä kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

20 §

Liiton purkaminen

Liiton purkamisesta päättää liittokokous. Liiton purkamisen edellytyksenä on, että purkamisesta tehdään päätös kahdessa perättäisessä liittokokouksessa, jossa kummassakin vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä kannattaa purkamista.

Liiton purkautuessa sen varat käytetään liiton tarkoituksen edistämiseksi siten kun purkautumisesta päättävä viimeinen liittokokous määrää. Liiton tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.

Yhteystiedot

Jari Lallinaho
Hallintojohtaja

+358 40 648 6860Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki