Verkko pelasti yksinäisyydeltä


 Ville-Veikko Vesalan arjessa netillä on tärkeä rooli.

Verkon kautta Ville-Veikko Vesala on saanut tarvitessaan nopean, jatkuvan yhteyden terveydenhuoltoon. Samoin se on toiminut tiedonhaun ja vertaistuen kanavana. Lisäksi hän käyttää sitä lisäksi ihmissuhteiden ylläpitämiseen.

Tapaamistamme edeltävänä yönä Vesala on tehnyt verkossa testin HSP – Suomen erityisherkät -yhdistyksen sivustolla. Hän on jo muutaman viikon arvellut olevansa erityisherkkä persoonallisuus. Testin tulos on 131 pistettä, kun maksimi on 140.

– Vaikka tulos on suuntaa-antava, se vahvistaa käsitystäni siitä, miksi olen liian kiltti ja miksi muut ovat voineet käyttää minua hyväkseen. Olen ollut myös koulukiusattu.

Vajaa kymmenen vuotta sitten Vesala sairastui skitsofreniaan. Hän opiskeli merkonomiksi, mutta koulu jäi kesken, kun hän alkoi kuulla ohjailevia ääniä.

– Ne ehdottivat erilaisia tapoja tehdä itsemurha. Keskustelin niiden kanssa, ja ne sekoittuivat ajatuksiini. Pelkäsin kuitenkin liiaksi kipua, jotta olisin uskaltanut viiltää ranteeni auki. Junan allekaan en halunnut hypätä. Riitely äänien kanssa väsytti, mutta en osannut päättää, mitä teen. Näin pelkkää mustaa.

– Jouduin psykiatrisen sairaalan suljetulle osastolle, jota kutsutaan Muumilaaksoksi. Kaikki potilaat olivat ihan pöpperössä. Lääkkeiden ansiosta harhaäänet jäivät kahden viikon kuluttua pois ja saatoin palata jokseenkin tavalliseen elämään.

Kun pelko oli läsnä

Muutaman kuukauden jälkeen Vesala uskoi pärjäävänsä ilman lääkkeitä ja huuhtoi pillerit alas vessasta.

– Siinä vaiheessa netti tuli suureksi avuksi. Olin ainakin kuukauden asunnossani. En uskaltanut mennä ulos, en edes naapuriin, enkä soittaa puhelimella minnekään. Löysin verkon kautta sosiaalisia tilanteita pelkäävien keskustelupalstan, josta sain vertaistukea. Keskustelin Skypessä kavereiden kanssa. Pelon ja yksinäisyyden keskellä yhteys ulkomaailmaan helpotti.

– Ilman nettiä en olisi saanut siinä tilanteessa ihmisiä apuun tai juttelemaan kanssani. Isoveli ja kaverit toivat ruokaa ja kävivät välillä pelailemassa kanssani, mutta se on eri asia. Silloin tuli käytettyä myös paljon alkoholia. Nykyään olen absolutisti.

Ammattilaisuus tärkeää

Kriisikeskus verkossa, Tukinet.net on ollut Vesalalle keskeinen avun ja tuen paikka. Siellä hän on käyttänyt Net-tuki -palvelua. Sen kautta saa yhteyden samaan kriisityöntekijään tai koulutettuun vapaaehtoistyöntekijään, joka vastaa viestiin muutaman päivän kuluessa.

– Muutaman päivän viive ei haittaa. Se on pientä verrattuna siihen, että kotikaupungissani mielen­terveys­palvelujen jonot ovat kuukausia. Net-tuessa on helppo kertoa asiois­ta ja lähettää viesti milloin vain. Virka-aikana saattaa unohtaa, mitä kaikkea piti kysyä. Tärkeintä on, että vastaajana on ammattilainen eikä kuka tahansa tuntematon.

Vesala sairastaa myopatiaa, joka on synnynnäinen lihas- ja luuheik­kous­sairaus. Hän on pienestä pitäen joutunut olemaan paljon sairaalassa.

– Net-tuessa olen paljon kysynyt muun muassa, miten fyysiset oireet vaikuttavat psyykkisesti esimerkiksi ahdistukseen ja päinvastoin. Joskus ei pysty syömään ja ulos mennessä olen vain oksentanut.

– Verkko on minulle myös tiedonhakukanava. Sieltä saa tietoa vaikkapa lääkkeistä ja niiden sivuvaikutuksista sekä erilaisista sivustoista ja vertaistukifoorumeista.
Tietoturvasta Vesala ei ole huolissaan. Foorumeille ja chatteihin hän kirjoittaa aina anonyyminä, mutta asiantuntijoiden kanssa omalla nimellään.

Facebook avuksi muille

Vesala on sairautensa vuoksi myös kasvokkaisessa hoidossa. Hän tapaa hoitajan kerran viikossa ja lääkäriäkin säännöllisesti. Lääkitys auttaa pitämään psykoottiset oireet pois.

Elintärkeän yhteisön Vesala on löytänyt Lahden Klubitalolta, joka tarjoaa erilaisia tukipalveluita, koulutusta, mielekästä tekemistä ja yhdessä­oloa mielenterveyskuntoutujille. Hän esittelee talon hienon keit­tiön, jossa klubilaiset laittavat päivittäin ruokaa.

– Hyvää ruokaa syntyy ihan helposti 20 hengelle. Työntekijöillä ja asiakkailla on tasavertainen suhde. Yhtä hyvin johtaja pesee vessaa kuin asiakkaat tekevät kirjanpitoa. Täällä voi tuntea itsensä normaaliksi ja hyväksytyksi, on sitten skitsofreenikko tai masentunut. Olemme kuin yhtä perhettä.

Kun Vesala tuli klubille vajaa viisi vuotta sitten, hän perusti sille oman Facebook-sivuston. Nyt hän on yksi sen viidestä ylläpitäjästä.

– Se on hyvä tiedotuskanava ja uutisten välittäjä. Aluksi sillä oli 20–30 tykkääjää, nyt liki 600.

– Olen itseoppinut nörtti, toimin atk-tukihenkilönä, kirjoitan juttuja ja käännän tekstejä englannista suomeksi.

Verkko mukana arjessa

Netti on koko ajan läsnä Vesalan arki­päivässä.

– Herään aamulla kuuden, puoli seitsemän aikaan, katson heti sähköpostin ja Facebookin. Kahdeksalta olen jo klubilla, katselen sähköpostia ja teen työtehtäviä. Illalla kotona juttelen kavereiden kanssa netissä, kirjoittelen sivustoille ja laitan musiikin päälle.

Kaiken muun puuhan ohella hän on Lahden seurakunnan kirkkoväärti, joka auttaa jumalanpalveluksissa muun muassa keräämällä kolehtia.

– Katson Netflixin kautta elokuvia, jotka tuovat hyvää mieltä ja joista saa jotakin omaan elämään. Niissä on ihmisläheistä elämää, ja ihmiset auttavat toisiaan. En voi katsoa mitään pahaa.

Vesala on toiveikas tulevaisuutensa suhteen. Haaveena on päästä opiskelemaan kuva-artesaaniksi. Kaulassa oleva ristikoru kertoo uskosta.  
– Nyt edessä on viisivuotiaille tarkoitettu raamattuseikkailu -tapahtuma, jossa lapset saavat ohjaajan avustuksella Raamattuun liittyviä tehtäviä, kertoo Vesala.

TEKSTI: PÄIVI RAJAMÄKI
KUVA: AINO VUOKOLA

Julkaistu Mielenterveys-lehdessä 1/2015

Tilaa Mielenterveys-lehti