Apua mielenterveyden ongelmiin

Jokainen meistä tuntee ajoittain itsensä ahdistuneeksi tai stressaantuneeksi. Jos paha olo tuntuu vain jatkuvan, siihen kannattaa kuitenkin hakea apua. Esimerkiksi jatkuvaan stressitilaan on hyvä vaikuttaa jo ennen kuin se näkyy esimerkiksi uniongelmina ja alakuloisuutena.

Kynnys hakea apua henkiseen pahoinvointiin on viime vuosina madaltanut, mutta edelleen moni sinnittelee yksin liian kauan. Vaikea elämäntilanne voi kuormittaa kenen tahansa mieltä niin, että omat keinot tai läheisten tuki eivät riitä. Joskus pahaan oloon on mahdotonta löytää mitään erityistä syytä esimerkiksi sen hetkisestä elämäntilanteesta tai menneisyydestä.

Kun ihminen voi huonosti ja tarvitsee apua, saattaa avun hakeminen olla vaikeaa monesta syystä. Mielenterveysongelmat alkavat usein vähitellen, jolloin avuntarvetta voi olla vaikea huomata. Joskus voi olla vaikea myöntää itselleen, että paha olo ei helpota ajan kanssa.

Avun hakemista voi hidastaa sekin, että monen on hankala kuvitella kertovansa henkilökohtaisesta elämästään ja yksityisistä ajatuksistaan ja tunteistaan vieraalle ihmiselle. Esteenä voivat olla myös arvottomuuden ja toivottomuuden tunteet.

Esimerkiksi masennusta sairastavasta saattaa tuntua siltä, että ei ole tarpeeksi tärkeä tai arvokas saamaan hoitoa tai että hoidosta ei olisi hyötyä. Lisäksi suomalaisen kulttuurin vahva yksin pärjäämisen perinne sekä stigman pelko vaikuttavat meihin vielä tänä päivänäkin.

Avun hakeminen ja sopivan hoito- tai tukimuodon löytyminen voi joskus viedä aikaa ja vaatia voimia. Silti apua kannattaa hakea rohkeasti.

  • Mielenterveyspalvelut ovat olemassa meitä jokaista varten ja jokaisella on yhtäläinen oikeus hakeutua niiden piiriin.
  • Tunne ulkopuolisen asiantuntija-avun tarpeesta on riittävä syy hakea apua.
  • Avun piiriin hakeutumista ei pidä viivytellä silloin, jos itse tai läheinen kärsii itsetuhoisista ajatuksista tai jos käyttäytyminen on harhaista tai sekavaa.