Huoli läheisestä

Mielenterveyden häiriöt ovat tavallisia ja niiden vaikeusaste vaihtelee suuresti: lievimmät häiriöt haittaavat päivittäistä elämää vain vähän, kun taas vaikeimmat häiriöt saattavat vähentää ihmisen toimintakyvyn lähes olemattomiin. Mielenterveyden häiriön puhkeamiseen on hyvin harvoin löydettävissä mitään selvää syytä. Mikäli epäilet läheiselläsi olevan mielenterveysongelmia, voit yrittää auttaa häntä hakemaan itselleen apua. Diagnoosin tekeminen on aina lääkärin asia. Lue lisää avun hakemisesta.

Läheisen kanssa huolen voi ottaa puheeksi esimerkiksi seuraavaan tapaan: ”Olen huomannut, että olet jo pitkään vaikuttanut ahdistuneelta/pelokkaalta/vihaiselta, onko jotain ikävää tapahtunut?" Välttämättä kyse ei ole mistään vakavasta. Joskus ihmisillä on useidenkin viikkojen alakuloisia kausia ilman diagnosoitavaa mielenterveyden häiriötä. On kuitenkin myös tavallista, että esimerkiksi masennuksesta kärsivä viivyttelee avun hakemista.

Joskus ihmiset saattavat ensiksi vaikuttaa ärtyneiltä huomatessaan läheistensä yrittävän auttaa heitä. He ehkä hämmentyvät tajutessaan, että muutkin ovat huomanneet heidän ahdistuksensa, jonka he ovat saattaneet yrittää kieltää jopa itseltään. Yleensä mielenterveyden häiriöistä kärsivät kuitenkin kertovat, että heistä on tuntunut hyvältä huomata jonkun välittävän.

Avun löytäminen

Yksi tavallisimmista läheisten huolista on sopivan ja riittävän hoidon saanti. Keskusteluapua ei terveydenhuollosta tunnu saavan riittävän usein ja KELA:n korvaamaan psykoterapiaan pääseminen vaatii aikaa ja omaa aktiivisuutta. Lue lisää psykoterapiasta. Monesti myös lääkitys alkaa tehota viiveellä. Tukeminen ja toivon ylläpitäminen ovat usein läheisten tärkeitä tehtäviä varsinkin hoidon alkuvaiheessa.

Itsetuhoisesti tai psykoottisesti käyttäytyvän ihmisen läheinen toivoisi usein, että hänen omaisensa pääsisi sairaalahoitoon. Psykiatristen sairaalapaikkojen vähentäminen onkin herättänyt julkisuudessa runsaasti keskustelua. Vaikeimmista mielenterveyden häiriöistä kärsivillä saattaa elämässään olla jaksoja, jolloin avohoidon mahdollisuudet eivät tunnu riittäviltä.

Omaisten tilanne saattaa olla hyvin hankala, jos mielenterveyden häiriöstä kärsivällä itsellään ei ole sairaudentuntoa, eli hän ei itse tiedosta tarvitsevansa terveydenhuollon apua. Tämä on mahdollista esimerkiksi skitsofrenian kohdalla sekä kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisessa vaiheessa. Sairaudentunnon puuttuminen vaikeuttaa hoidon saamista ja hoidon vastaanottamista. Se saattaa näkyä esimerkiksi kieltäytymisenä lääkkeistä tai haluttomuutena hakea keskusteluapua tai sitoutua psykoterapiaan.

Läheiselläni on diagnosoitu mielenterveyden häiriö

Läheisen ihmisen mielenterveydenhäiriö voi olla omaisille ja ystäville hyvin raskas kokemus. Voi tuntua vaikealta hyväksyä, että sopivan hoidon löytyminen saattaa viedä aikaa ja vaatia huomattavaa aktiivisuutta sekä sairastuneelta itseltään että hänen läheisiltään. Pelkkä läheisen ihmisen paha olo vaatii jo voimia. Onkin tärkeää muistaa huolehtia myös itsestä. Jos itse uupuu, toista ei edes pysty tukemaan.

Mielenterveyskuntoutujien omaisille järjestetään tukea ja vertaistoimintaa. Toiminta on syntynyt koetusta tarpeesta päästä jakamaan kokemuksia. Omaa jaksamista saattaa edesauttaa myös riittävän tietopohjan hankkiminen sairaudesta ja kyky pystyä puhumaan asiasta esimerkiksi perheen, muiden läheisten tai mielenterveyskuntoutujien omaisten kanssa.

Suomessa on satojatuhansia masennuksesta kärsivien läheisiä

Tavallisin mielenterveyden häiriö Suomessa on masennus.Masennuksesta kärsivien läheisten täytyy usein tasapainoilla sen kanssa, miten paljon läheistä voi kannustaa erilaiseen toimintaan ja yrittää pitää kiinni ulkomaailmassa, mutta tukea häntä myös ottamaan omaa tilaa ja lepäämään. Masennuksesta kärsivä eristäytyy usein omiin oloihinsa, ja kehotukset mennä ihmisten ilmoille saattavat tuntua hänestä raskailta. Kun ihminen kärsii masennuksesta, hän ei välttämättä jaksa kovin paljon olla vieraampien ihmisten seurassa. Siksi hyvin läheisistä ihmisistä saattaa tulla entistä tärkeämpiä. Läheisten tuki kuuntelijoina ja ymmärryksen antajina on masentuneelle erittäin tärkeää. Masennuksesta kärsivien omaisilla on tutkitusti suhteellisen korkea riski masentua itse. Siksi läheisen on tiedostettava oman jaksamisen rajat ja kyettävä ottamaan välillä etäisyyttä. Jos läheisen oma henkinen ja fyysinen jaksaminen on koetuksella, kannattaa levätä riittävästi ja hakea tarvittaessa apua myös itselle. Erilaisissa omaisille tarkoitetuissa vertaistukiryhmissä voi saada tukea ja kuulla muilta samanlaisessa tilanteessa olevilta hyviä neuvoja siitä, miten jaksaa arjessa ja millaisia mielenterveyskuntoutujien tukimuotoja on olemassa. Omaisille tarkoitettuihin palveluihin voi tutustua oikealla olevien linkkien kautta.