Mielenterveyspalvelut

Suomessa mielenterveyspalvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla. Mielenterveyspalveluita tuottavat kuntien lisäksi sairaanhoitopiirit, yksityiset palveluntuottajat ja kolmannen sektorin toimijat eli erilaiset järjestöt. Mielenterveysasioissa apua voi siis saada esimerkiksi terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta, psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta, yksityisiltä lääkäriasemilta, yksityisiltä psykoterapeuteilta, kirkolta sekä järjestöiltä, jotka järjestävät ja ylläpitävät monenlaisia mielenterveyspalveluita.

Mielenterveyspalveluiden toteuttamisessa on kuntien välillä isoja eroja. Suurissa kunnissa palveluiden rakenne on yleensä monipuolisempi ja palvelujen tarjoajia on muutenkin enemmän (katso esimerkkejä kuntien mielenterveyspalvelutiedoista: Espoo, Helsinki, Tampere, Oulu).

Mielenterveystalo  ja Nuorten Mielenterveystalo  nettipalvelun avulla löydät luotettavaa tietoa mielenterveydestä, tarjolla olevista hoidoista, ja alueesi palveluista. Palvelu ohjaa sinut omaan tilanteeseesi sopivan tiedon ääreen. Ohjaus tapahtuu ammattilaisten kehittämän ”oirenavigaattorin” avulla, joka ei edellytä aikaisempaa tietoa mielenterveys-asioista. Tietoa voit hakea myös kuntakohtaisesti tai mahdolliseen diagnoosiin perustuen.

Avohoito ja sairaalahoito

Tavallisimmin mielenterveyden häiriöiden hoito on yhdistelmä keskusteluapua ja lääkitystä ja joskus myös erilaista ryhmätoimintaa tai toiminnallisia hoitomuotoja, kuten taide- tai musiikkiterapiaa. Vaikeimpien ja pitkäkestoistenkin mielenterveysongelmien psykiatrinen hoito on useimmiten niin sanottua avohoitoa eli hoidossa oleva ei yövy sairaalassa, hän ainoastaan käy saamassa hoitoa yleensä joitakin kertoja viikossa tai kuukaudessa.

Avohoitoon on olemassa asuinpaikkakunnasta ja asiakkaan tarpeesta riippuen erilaisia tukipalveluja, kuten tuettua asumista ja kuntouttavaa päivätoimintaa. Esimerkiksi Helsingissä päivätoimintaa toteuttaa muun muassa Niemikotisäätiö.

Päivätoiminnan tarkoituksena on mielenterveyskuntoutujien elämänlaadun kohentaminen ja omatoimisuuden ja aktiivisuuden ylläpitäminen. Päivätoimintaan kuuluu useimmiten esimerkiksi mahdollisuuksia laittaa ruokaa, harrastaa liikuntaa, retkeillä ja keskustella yhdessä muiden mielenterveyskuntoutujien ja päivätoiminnan ohjaajien kanssa.

Jos psykiatrisen avohoidon palvelut eivät ole riittäviä, potilas ohjataan psykiatriseen osastohoitoon hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen. Käytännössä osastohoitoon eli vuodeosastolle ei pääse kovin helposti.