Välitä toivoa kriisin keskelle – jaa tarinasi Kriisipuhelimesta

Keräämme Kriisipuhelimesta apua saaneiden tarinoita, jotka rohkaisevat kriisissä olevia soittamaan ja voimaannuttavat vaikeassa elämäntilanteessa olevia. Julkaistujen tarinoiden kirjoittajat palkitsemme ilmaisella Mielenterveys-lehden tilauksella ensi vuodeksi.

Tiesitkö, että viime vuonna Kriisipuhelimessa käytiin yli 50 000 keskustelua, ja tuhansista palautteista yli 95 prosenttia oli kiittäviä? Emme voi kertoa ulkopuolisille luottamuksellisesti käydyistä keskusteluista, ja siksi pyydämme soittaneita kertomaan tarinansa. Apua saaneiden kokemukset rohkaisevat soittamaan ja luovat toivoa, että vaikealtakin tuntuvan kriisin keskeltä selviää. Tarinasi on arvokas kriisissä olevalle, ja toivomme, että kerrot sen eteenpäin. Soitto voi olla vuoden tai 20 vuotta vanha, sillä ei ole merkitystä.

Kriisien keskellä moni kokee olevansa yksin ja pelkää tunteistaan puhumista. Kriisi voi tuntua henkilökohtaiselta epäonnistumiselta, joka herättää häpeää tai syyllisyyttä. Onko syy minussa? Uskallanko kertoa tästä kellekään? Kokevatko muut koskaan tällaista?

Kriisit kuuluvat elämään, mutta niistä ei tarvitse selvitä yksin. Puhuminen auttaa.

Tarinan jakaminen on helppoa ja nopeaa, sekä onnistuu nimimerkin turvin. Alla näet kuvitteellisen esimerkkitarinan, josta voit ottaa mallia. Voit kirjoittaa ja lähettää tarinasi täällä.

Otamme vastaan myös videomuotoisia tarinoita. Jos etsit tarkempia ohjeita tekstin tai videon lähettämiseen, löydät ne tästä

Kriisipuhelin ja Suomen Mielenterveysseura kiittävät avustasi!

Jo julkaistut tarinat:

"Olin varma, etten ikinä selviä"

"Puhumalla sain oikeutuksen tunteilleni"

Esimerkkitarina:

Reilu vuosi sitten opiskelupaineet kaatuivat päälle. Nukuin huonosti. Väsyneenä mikään lukemani ei jäänyt mieleeni ja se ahdisti. Ahmin herkkuja ja lopetin tanssin harrastamisen. Elin kaksoiselämää: salatussa elämässä olin ahdistunut, julkisessa elämässä hyvä oppilas ja minulla oli paljon kavereita.

Yhtenä yönä olin tavallistakin enemmän jumissa ajatusteni kanssa. Edellisen päivän kokeet olivat menneet huonosti enkä ollut jaksanut lukea seuraavan päivän kokeisiin. Ajatus hylätystä kurssista ja pettymyksen tuottamisesta ahdisti. Kuoleman ajatuksia oli ollut joskus ennenkin, mutta nyt ne nousivat vahvemmin kuin koskaan ennen. Tuntien pyörimisen jälkeen nousin sängystä ja lähdin ulos. Kävelin katuja eestaas. Olin aivan uuvuksissa, poissa tolaltani ja ajattelin, etten vain jaksa enää. Tuntui, ettei ole muuta ratkaisua kuin tappaa itseni.

Omat ajatukseni pelottivat minua. En uskaltanut olla enää yksin niiden kanssa ja soitin Kriisipuhelimeen. Olin joskus etsinyt varmuuden vuoksi numeron netistä. Se oli ensimmäinen kerta, kuin kerron itsemurha-ajatuksistani jollekin. Kriisipuhelimessa ei pelästytty eikä tuomittu. Päivystäjällä oli aikaa minulle. Se oli elämäni tärkein puhelu.

Keskustelun avulla rauhoituin. Päätin mennä puhumaan terveydenhoitajalle ja kertoa myös vanhemmilleni paineistani. Jo päätöksen tekeminen helpotti. Vanhempani olivat ihania ja tukivat minua. Löysensimme lukujärjestystäni ja väljensin kirjoitusten aikataulua.

Aloin kirjoittaa ajatuksiani ylös päiväkirjaan. Kirjoittaminen on ollut minulle aina hyvä tapa purkaa oloani. Kirjoitin aina viimeiseksi ne asiat, mistä saatoin olla sinä päivänä kiitollinen. Pian huomasin, että nukuin paremmin ja jaksoin taas liikkua säännöllisesti.

Olen soittanut myöhemminkin pari kertaa Kriisipuhelimeen, kun on tullut vaikea hetki tai olen tarvinnut rohkaisua. Päivystäjät, niin kriisityöntekijät kuin vapaaehtoisetkin, ovat olleet ymmärtäväisiä ja auttavaisia. He ovat tehneet minulle turvallisen olon. Jo se, että tietää Kriisipuhelimen olevan auki ihan joka päivä ja yö, helpottaa.

Kannattaa hakea apua! Usein jo se, että joku kuuntelee, riittää.

– Jenni, 20 v.

Oletko toiminut päivystäjänä Kriisipuhelimessa ja haluat jakaa kokemuksesi auttamisesta? Päivystäjän tarinan voit lähettää täällä.

Yhteystiedot

Susanna Winter
Kriisipuhelintoiminnan päällikkö

09 41350 510Maistraatinportti 4 A, 4. krs, 00240 Helsinki