Tasapainovalmennusryhmät

Tasapainovalmennus on kahdeksan kerran psykoedukaatioon pohjautuva ryhmä. Ryhmän tapaamiset ovat kerran viikossa kahdeksan viikon ajan. Ryhmiin on suositeltavaa pyytää ilmoittautumaan etukäteen joko itse tai yhteistyötahon kautta. Ryhmä voi olla kokonaan suljettu tai puoli-avoin, jolloin uusia osallistujia voi tulla vielä ryhmän alettua. Ryhmissä on paikalla tulkki ja ne toteutetaan kieliryhmittäin. Ryhmien tarkoitus on omien traumaoireiden ymmärtäminen ja oppia menetelmiä niiden hallitsemiseksi. Osallistujien kohdalla on hyvä huomioida kyky olla ryhmässä ja seurata sisältöä noin tunnin ajan sekä luku- ja kirjoitustaito. Ryhmiä toteutetaan 1-2 vuodessa ja alkavasta ryhmästä tiedotetaan Suomen Mielenterveysseuran nettisivuilla.

Tasapainovalmennusryhmien sisältö

1. Orientaatio. Miltä maahanmuutto tuntuu?

Ryhmän aloittamiseen liittyy perusasioita, jotka tulee käydä läpi ennen varsinaisen teeman aloittamista. Nämä ovat ryhmää koskevat toimintatavat ja säännöt sekä vaitiolovelvollisuuden merkitys. Säännöt luodaan yhdessä ryhmän kanssa. Ryhmissä ei ole tarkoitus avata yksittäisiä traumakokemuksia, vaan orientaatio on psykoedukaatiossa ja harjoituksissa. Ryhmien sisältö ei kuitenkaan ole luentomaista, vaan ryhmien on tarkoitus olla dialogisia ja vuorovaikutuksellisia. Ryhmäläisten omat toiveet huomioidaan.

Ensimmäisellä ryhmäkerralla on tärkeää tutustua toisiin sekä oppia tuntemaan ohjaajat ja tulkki. Tämä on tärkeää luottamuksen rakentumisen kannalta. Tärkeää on antaa ymmärrystä myös sille, miten tähän tilanteeseen on tultu, maahanmuuton kautta. Maahanmuutto on kaikille yhteinen, jaettu kokemus ja sen käsittely luo pohjan ryhmän rakentumiselle.  

Materiaalia ryhmäkerralle:

Maahanmuuton psyykkinen prosessi

Miltä maahanmuutto tuntuu

Miltä maahanmuutto tuntuu II

Tasapaino kulttuurien välillä

2. Kun olet kokenut jotain järkyttävää: trauma

Monella on kokemus siitä, että kotimassa vaarojen keskellä on voinut psyykkisesti paremmin kuin Suomessa. Monelle on yllättävää se, että oireet voimistuvat Suomessa. Tällä ryhmäkerralla avataan traumaattisten muistojen tallennusmekanismia ja sitä, miksi trauma-oireet alkavat usein vasta turvallisessa ympäristössä. Käydään läpi traumaan liittyviä yli- ja alivireysoireita sekä opetellaan tunnistamaan traumaan liittyviä laukaisevia tekijöitä ja omia oireita. Harjoitellaan myötätuntoa omia oireita kohtaan sekä oman mielen ja kehon rauhoittamista ylivireystilassa. Traumassa toipumisessa on tärkeää mahdollisuus kytkeä (integroida) tapahtuma omaan elämänhistoriaan. Traumasta toipumisen kannalta on merkittävää se, millaisia merkityksiä ihminen antaa traumaattiselle tapahtumalle.

Materiaalia ryhmäkerralle:

Trauman kaari

Toleranssi-ikkuna

Sietokyvyn ikkuna

3. Trauma ja keho

Keskustellaan kehon merkityksestä traumassa toipumisessa. Monet oireet ovat kehollisia ja trauma aktivoi taistele ja pakene mekanismin kehossa. Annetaan tietoa siitä, että pelko ja siihen liittyvät reaktiot suojaavat meitä vaaratilanteissa ja ne pohjautuvat aivojen ja hermoston biologiseen toimintaan. Oireita normalisoidaan normaaleina reaktiona poikkeuksellisen pelottavaan tapahtumaan.

Tähän kertaan on hyvä varata mukaan myös fysioterapeutti, joka voi erilaisten harjoitusten avulla selkeyttää mitä kehossa tapahtuu. Fysioterapeutin johdolla harjoitellaan oman kehon rentoutusta ja rauhoittamista esimerkiksi erilaisin hengitysharjoituksin.

Harjoituksia ryhmäkerralle:

Progressiivinen rentoutus kielillä suomi, dari, englanti, farsi, ranska ja arabia, kurdi-sorani

Kolmen minuutin hengähdystauko kielillä suomi, dari, englanti, farsi, ranska, kurdi-sorani ja arabia

4. Kipu, masennus ja lääkehoito (lääkärin vierailu ryhmässä)

Useasti oireet vaativat myös lääkehoitoa. Lääkitys voi olla monella pelottava ja vieras asia, joka johtaa lääkehoidon vastustamiseen. Pelkoa ja epäluuloa alentaa mahdollisuus kysyä ja keskustella lääkärin kanssa. Lääkärin mukana olo yhdellä kerralla on saanut erittäin hyvän palautteen kaikista jo pidetyistä ryhmistä. Kerralla voidaan käsitellä esimerkiksi masennus- ja ahdistusoireiden sekä univaikeuksien taustaa, lääkehoitoa ja siihen liittyviä kysymyksiä. Krooniset kivut ovat myös aihe, josta on tarvetta keskustella etenkin psyykkisen huonovointisuuden vaikutuksesta kivun kokemuksessa. Tärkeää on, että ryhmäläisillä on mahdollisuus kysyä avoimesti lääkehoidosta.

5. Uni ja nukkuminen

Uni- ja nukkumisteemaa voidaan tarvittaessa syventää ja avartaa kuinka traumaattiset kokemukset vaikuttavat uneen. Lisäksi puhutaan yleisesti nukkumisen merkityksestä ja mitä tapahtuu, jos nukkuu liian vähän. Omilla rutiineilla voi helpottaa nukahtamista sekä itseään voi rauhoittaa nukkumaan mennessä. Harjoitellaan erilaisia keinoja itsensä rauhoittamiseen. Lisäksi harjoitellaan palautumista nykyhetkeen painajaisunien jälkeen.

Pieni uniopas kielillä suomi, arabia, dari, englanti, farsi, ranska, kurdi-sorani

6. Pitkittynyt suru ja syyllisyys

Suru ja syyllisyyden tunteet kuuluvat usein maahanmuuttoprosessiin. Surua aiheuttaa kaikki menetyksen kokemukset ja taakse jääneet tärkeät asiat, kuten läheiset ihmiset ja oma kotimaa. Syyllisyyden tunne liittyy usein kotimaahan jääneisiin läheisiin ja heidän tilanteeseen. Voi kokea syyllisyyttä siitä, että on itse päässyt turvaan kun läheiset elävät edelleen vaikeissa olosuhteissa. Lisäksi surua ja syyllisyyttä voi tuntea siitä, että läheisiä ei pysty enää tapaamaan. Usein myös menetettyä ei voi hyvästellä, esimerkiksi kun menettää läheisensä kotimaassa. Tällöin menetyksen kokemusta ei pääse jakamaan läheisten kanssa kollektiivisesti, joka voisi auttaa surun työstämisessä. Tällöin surusta tulee hyvin yksinäinen kokemus. Työstämättömät traumat ja masennus voivat ehkäistä sitä, että normaali suruprosessi ei pääse käynnistymään.

Monella myös voimakkaat surun tunteet tulevat vasta rauhallisessa ja turvallisessa ympäristössä, joka voi yllättää. Kun elämä on ollut jatkuvaa selviytymistä, ei surulle ole ollut tilaa eikä aikaa. Ryhmässä on tärkeää luoda myös surulle tilaa ja oppia ymmärtämään erilaisia suremisen muotoja. Ryhmä voi toimia tässä vertaistukena, koska monella voi olla samankaltainen tilanne tai samankaltaisia ajatuksia. Näin ollen oma surun kokemus tulee myös jaetuksi, vaikka surun kokemus ja kohde voi olla jokaisella erilainen.

Selviytyjän purjeet kielillä suomi, arabia, kurdi, somalia ja venäjä

7. Avoin ryhmäkerta. Esimerkki teemoja: sosiaaliset suhteet, seurustelu ja parisuhde tai ajatusten ja tunteiden kanssa työskentely

Viimeiselle kerralle voidaan valita teema, jota ryhmäläiset toivovat. Riippuen ryhmän jäsenistä ja tilanteesta, toiveet voivat olla erilaisia. Usein toivotaan teema sosiaalisista suhteista, seurustelusta ja seksistä Suomalaisessa yhteiskunnassa. Keskustelu voi olla avointa ja ryhmäläiset voivat tuoda omia ajatuksiaan esiin.

Tällä kerralla voidaan myös keskittyä ajatusten ja tunteiden kanssa työskentelyyn. Esimerkiksi kuinka pysäyttää mieleen tunkeutuvia ajatuksia tai miten itseään voi rauhoittaa esimerkiksi eri aistien avulla.

Lisämateriaalia ryhmiin:

Itsehoitoa aistien avulla harjoitus kielillä suomi, ranska, dari, englanti, kurdi-sorani ja arabia

Mielenterveydenkäsi kielillä suomi, kurdi, somalia, arabia, venäjä

Voimasimpukka kielillä suomi, kurdi, somalia, arabia, venäjä

 

8. Lopetuskerta: palaute ja tietoa jatkotuesta

Viimeisellä kerralla voidaan kerrata läpi käytyjä aiheita tai myös puhua ryhmäläisille tärkeästä teemasta. Palautetta voidaan kerätä kirjallisesti sekä suullisesti. Ryhmäläiset voivat pohtia mitä he ovat saaneet kurssista ja mitä he voivat ottaa mukaan. Lisäksi on tärkeä antaa tietoa mahdollisuudesta hakea jatkotukea omalla paikkakunnalla.

Osallistujille annetaan omakielinen materiaali mukaan niistä harjoituksista joita on tehty.

Esimerkki palautelomakkeesta

Muita esimerkkejä ryhmissä käytetyistä harjoituksista:

  • Progressiivinen rentoutus
  • 3 minuutin hengitysharjoitus
  • Yksinkertaisia helppoja hengitysharjoituksia
  • Yksinkertaisia, konkreettisia, helposti opittavia mindfullness-harjoituksia esim. aistien kautta
  • Visuaaliset kuvat esim. mitkä ovat omat voimavarani
  • Hyviin muistoihin ankkuroituminen esimerkiksi kuvakorttien tai rauhoittavan symbolin kautta
    Itserauhoituskeinot ja sisäinen, rauhoittava puhe
  • Keskustelua arjen huolista– mihin voi vaikuttaa – mihin ei.

 

Tietoa tasapainovalmennusmallista
Tasapainovalmennusryhmät
Tasapainovalmennusinfot
Tasapainovalmennusryhmien järjestäminen

Yhteystiedot

Suvi Piironen
Asiantuntija
SOS-kriisikeskus

+358 40 648 6050Maistraatinportti 4 A, 4. krs, 00240 Helsinki